Kaikkein suosituimmat kirjat jäävät monesti minulta lukematta. En esimerkiksi vieläkään ole lukenut Da Vinci -koodia siitä yksinkertaisesta syystä, että se on aina lainassa. Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin oli maailmanmenestys aikoinaan (tai niin olen kuullut). Siskoni suositteli sitä minulle vuosi sitten ihan innoissaan. Luinkin sen sitten, ja täytyy sanoa, että en ollut oikein otettu. Olihan se ihan kiva, hiukan sellainen englantilaistyylinen ehkä, mutta ei mikään käsittämättömän hyvä.

Pari vuotta sitten ilmestynyt Tarttin uutuus Pieni ystävä oli ihan toista luokkaa. Se oli suurenmoinen, tarkasti mietitty ja terävä romaani, joka todella antoi näytteen kirjailijan lahjakkuudesta. Sen voisi niputtaa yhteen edellisen postauksen  Mark Childressin, Harper Leen ja Melanie Rea Thonin kirjojen kanssa.

Samaan syssyyn suosittelisin vielä:
  1. Majgull Axelsson: Huhtikuun noita (ja päin vastoin myös, eli Axelssonin ystävät lukekaa Pieni ystävä)